shaibaa!

koko yön heräilly. oikeastaan vois sanoa sen toisinpäin, nukahdellu. terapeutti soitti mulle että lääkärille pääsis 18.12. vähän turhan kauas mutta noh, minkäs teet. yritin siinä saman puhelun aikana kertoa miltä musta tuntuu mutta se käytännössä lätkäs mulle luurin korvaan. kiva.

sillä oli taas hieno idea että alan käymään jossain perkeleen korva-akupunktiossa. mulla on neulakammo.

se kysy miten haluan jatkaa. en minä tiedä. haluan sinne psykoterapiaan kun ei mikään muu auta. mua ei silti sinne suositella. kaikki perusteet olis päästä mutta terapeutti on sitä mieltä etten kuitenkaan kävis säännöllisesti niin se ois turhaa. mitä sekään minun motivaation tasosta mitään tietää...

antaisivat mun olla jos ei kerran päästetä oikeaan hoitoon. jättäköön mut yksin, ihan sama. oikeasti mua ei kiinnosta olla enää tekemisissä niiden kanssa. kunhan uusivat reseptit ja tarvittaessa lisäävät annostusta. en mä niitä muuhun tarvii. pärjään hyvin näinkin.

vittu.