jouluilua

ääh, yleensä mä vihaan joulua ja kaikkea mitä siihen liittyy (paitsi kinkkua, nam) mutta tänä vuonna tuo oma kulta on tehny mut niin onnelliseks etten jaksais odottaa kaikkea joulukoristeita ja lunta ja kinkkua ja ruokia ja ihan kaikkea! ihan järjetön joulufiilistelyinto nyt. :D oon jopa tilannu jo ensimmäisen joululahjankin! yleensä ostan vaan jotain pientä viimesellä viikolla, mutta tänä vuonna mä oon ajoissa! :D

diagnosis: mental.

tuli tuossa lueskeltua noita pskiatrien kirjottamia juttuja musta,( niitä oli 6 eri lausuntoa, eikä siinä vielä kaikki) ja täytyy sanoa että mä ihmettelen miten oon vielä tässä. siis niitä juttuja lukiessa tuntu että ne on kirjotettu jostain toisesta ihmisestä. "enhän minä ole ollu tuollanen, eihän mulle oo käyny noin..." mutta valitettavasti ne on totta joka sana. tässä lista näiden 6:n lausunnon mainitsemista diagnooseista, ja tässä ei siis ole kaikki:

F29

F33.3

F33.2

F33.9

F41.0

F43.1

ajankohtaisimpana tietona voin mainita että tällä hetkellä mennään sen perusteella että mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, traumaperäinen stressihäiriö, paniikkihäiriö, skitsoaffektiivinen häiriö ja dissosiaatio-oireilua. oli niitä kai vielä pari muutakin, syömishäiriö ainakin, vaikka siitä en oo kellekkään puhunu... mutta nuo häiriöt nyt on yhtä ja samaa shaissea kaikki. :P

nykyään melkein kaikki tulee mulle pulloista. lääkepulloista. vähän iloa, tasapainoa ja rauhallisuutta. silti kaikki menee systemaattisesti ja vääjäämättä päin vittua. ei siinä, en valita. tiedän vaan itteni, ja tiedän jo etukäteen että tästä ei seuraa hyvää. oon ollut liian kauan onnellinen, luisun maniaan ja sen kautta pimeyteen.

i love to hate myself

Clawfinger- I love to hate myself

"I always criticise myself for being what I am 

I despise myself for being born inside this man

I don't express emotions I just keep them bottled up

I always keep my doors closed when they should be opened up

I love to hate myself my biggest threat is me

I look at my reflection and I see an enemy

I love to hate myself my biggest threat is me

I look at my reflection and I see an enemy

I expect the worst 'cos I lack self confidence

I just close myself off when the pressure gets intense

I put myself down every time that I'm setback

I stop myself before I start so I don't lose my track

I love to hate myself my biggest threat is me

I look at my reflection and I see an enemy

I love to hate myself my biggest threat is me

I look at my reflection and I see an enemy

I love to hate myself 

I love to hate myself 

I love to hate myself 

My biggest threat is me

I feel so bad about myself 'cos I don't think I'm good enough

And I don't dare to say the things I know I really should discuss

I think I need someone to help me get my feet back on the ground

Because I kick my fucking head in when I'm already lieing down

I love to hate myself my biggest threat is me

I look at my reflection and I see an enemy

I love to hate myself my biggest threat is me

I look at my reflection and I see an enemy

I love to hate myself 

I love to hate myself 

I love to hate myself 

My biggest threat is me"

tää biisi on mulle niiiin sopiva. oon niin sisäänpäin suuntautunu ihminen että mä vielä revin itteni henkisesti palasiks joku päivä. ei vaan oo oikeen keinoja päästää asioita ulos. yritän vaan unohtaa.

kaiken.

shaibaa!

koko yön heräilly. oikeastaan vois sanoa sen toisinpäin, nukahdellu. terapeutti soitti mulle että lääkärille pääsis 18.12. vähän turhan kauas mutta noh, minkäs teet. yritin siinä saman puhelun aikana kertoa miltä musta tuntuu mutta se käytännössä lätkäs mulle luurin korvaan. kiva.

sillä oli taas hieno idea että alan käymään jossain perkeleen korva-akupunktiossa. mulla on neulakammo.

se kysy miten haluan jatkaa. en minä tiedä. haluan sinne psykoterapiaan kun ei mikään muu auta. mua ei silti sinne suositella. kaikki perusteet olis päästä mutta terapeutti on sitä mieltä etten kuitenkaan kävis säännöllisesti niin se ois turhaa. mitä sekään minun motivaation tasosta mitään tietää...

antaisivat mun olla jos ei kerran päästetä oikeaan hoitoon. jättäköön mut yksin, ihan sama. oikeasti mua ei kiinnosta olla enää tekemisissä niiden kanssa. kunhan uusivat reseptit ja tarvittaessa lisäävät annostusta. en mä niitä muuhun tarvii. pärjään hyvin näinkin.

vittu.

prkl

tyhmää herätä joka yö kolmen ja neljän välillä. haluaisin nukkua edes yhen yön kokonaan. ei auta vaikka kuinka syö lääkkeitä. :(

tänään oon täytelly hirveästi kaikkia taulukoita. alan tarkkailla mielialojani ja nukkumisiani.

voisin merkitä ehkä ylös myös noi paranoidiset päivät kanssa, koska luulen että mun psykoosit tai skitsoaffektiivinen häiriö vai miks ne nyt sitä kutsuukin, niin se on pahenemassa. oon harhainen ja ahdistunu useammin kun ennen.

oon löytäny tavan helpottaa sitä ahdistusta, mutta siitä en kirjota tänne. sille on oma paikkansa mun komerossa.

about sleep

oon tässä miettiny aikalailla mun nukkumista ja päivärytmiä muutenkin. mulla ei oikeastaan ole rytmiä. aamusta iltaan on vaan samaa tahtia ja sitten täys seisaus kun meen nukkumaan vasta sillon kun ei pysy enää silmät auki lääkkeiden ottamisen jälkeen.

mun pitäis alkaa rauhottua jo aikasemmin illalla, niin että se uni tulis pikkuhiljaa, eikä yhtäkkiä kesken kaiken. oon jo ties kuinka monena yönä nukahtanu kattoessani koneelta jotain leffaa tai sarjaa. ei se voi olla hyväks aivoille. ehkä mun pitäis alkaa taas lukemaan tai muuten vaan makaisin sängyllä ennen kun alan nukkumaan.

tähän mennessä oon tehny kaikkea mahollista ennen nukkumaan menoa niin paljon kun oon ehtiny, vaikka askel horjuis kuinka paljon ja silmät lupsuis kiinni vähän väliä. mä jopa virkkasin kissoille pedin päällisen lattialla maatenn silmät puoliks kiinni, kun olin niin väsyny etten pystyny enää edes istumaan. ei sen pitäis mennä niin.

mun aivot käy ylikierroksilla joka ilta kun meen nukkumaan ja ehkä sen takia näen niitä päinajaisiakin. sen takia mun pitää ottaa enemmän rauhottavia illalla, siis ihan naurettavia määriä! yleisin on 2 ketipinoria, 2 tenoxia ja 6 opamoxia! ei tuommoset määrät voi olla hyväks kenellekkään. viime aikoina oon yrittäny vähentää, mutta kun yks alkaa toimia niin alkaa ajatukset olemaan sitä luokkaa että "miks en ottais vielä yhtä? tulis uni nopeammin. otetaas toinen." ja hetken päästä kolmas, neljäs ja sitä rataa. olisinko koukussa?

noihan on tosi riskialttiita lääkkeitä riippuvuuden kannalta, ja oon syöny niitä jo kolme kertaa pidemmän ajan kun on kaikissa suosituksissa... voi olla. vaikka en päivisin tunne mitään himoa syödä niitä. en kyllä illallakaan, se vaan on se päähänpisto että hei, miksipäs ei?

ehkä tähän kaikkeen auttais just se että tekis aamun ja päivän puolella eniten kaikkea ja sit koittais vähän hiljentää tahtia iltaa kohden. ja tietty se että ei kattois mitään ohjelmia just ennen nukkumaan menoa ja menis sänkyyn hyvissä ajoin ihan vaan rentoutumaan. voisin ehkä alkaa joogaamaan iltasin, sehän rentouttaa.

en tiiä, tätä pitää vielä miettiä ja testailla, mutta tänään ainakin koitan olla ottamatta hirveitä määriä pillereitä illalla.

en voi sille mitään, lapsen kaipuu alkaa olla jo aika sietämätöntä. jos ei vaan tarviis syödä näitä lääkkeitä ja jos se vaan onnistuis niin alkaisin vaikka heti äidiks. mun elämästä puuttuu se pienen pieni ja suloinen kulmakivi, jota ilman en jaksais enää elää.

art

ei tuo taiteilu oikeen onnistu... mikä siinä on kun parhaat inspiraatiot ja tuotokset tulee sillon kun on pää ja kämppä sekasin. mitä siistimpää on, sitä vähemmän tulee ideoita päähän... sain maalattua yhen kämäsen taulun, enkä oo siihen yhtään tyytyväinen.

laitoin myös vähän tauluja makuuhuoneen seinälle jotka ei ilmeisesti suostu pysymään siellä... -_-" noh, ei voi mitään. sain sentään koristevalot laitettua ikkunan ympärille eri tavalla kun ne oli ja siitä tuli ihan hieno.

eipä tässä muuta kun kattois telkkaria.

siivousta

oon nyt viimesen viikon aikana siivonnu ihan hirveen paljon. kaikki pois heitettävä on jo heitetty pois tai odottaa viemistä pussissa. kaikki laatikot on järjestetty moneen kertaan mitä erilaisimpiin asetelmiin, käyttötarkoituksen mukaan. kaikki on valmiina käytettäväks, mutta kysymys kuuluu, millon ja mihin niitä käytetään? enhän mä tee muuta kun siivoan ja treenaan nykyään. en käy ulkona. en tarvii näitä tavaroitani lähinnä juuri sen takia. silti pidän niistä kiinni, koska eihän sitä tiedä millon intoudun lähtemään taas ulkomaailmaan. oon viettäny noin kolme kuukautta sisätiloissa, muutamaa kauppareissua, yhtä baarissa juotua breezeriä ja pakollisia vierailuja lukuunottamatta.

alan olla jo niin eristäytynyt, etten osaa enää edes puhua ihmisille. mua ei vaan kiinnosta mitä sanottavaa mun kavereilla on. olettaen että mulla on sellasia, sillä eipä oo kun kolme ihmistä näiden kolmen kuukauden aikana kyselly miten menee tms. eikä se kyllä haittaa. oman kullan seura on ollu mitä ihaninta. ei tarvii kun kävellä makuuhuoneesta olohuoneeseen, niin pääsen heti kainaloon, millon vaan. voin puhua kaikesta mitä päässä liikkuu, eikä se tuomitse mistään. se on vaan niin tukevainen ja rakastava, huolehtiva ja ihana. en voi muuta edes pyytää. :)

vihdoinkin!

oon vähän saanu rauhotettua itteäni. olin tekemättä mitään melkain tunnin. ei se ollutkaan niin ahdistavaa kun luulin. väsymys painaa edelleen huonosti nukutun yön takia, mutta en kuitenkaan oo saanu itteäni rauhottumaan niin paljoa että saisin otettua päikkärit.

jos menis vaan makoilemaan sohvalle ja kattoo sitten jos tulis uni :)

vääääsy

väsyttää ihan törkeesti, mutta ihan turha edes yrittää nukkua. heräsin ihan liian aikasin, sitä ennen nukuin pelkästään pätkissä, ja nyt hereillä ollessani en oo pysähtyny hetkeksikään. koko ajan keksin uutta tekemistä ja järjesteltävää.

tää mania on aika inhottava sen takia, kun missään vaiheessa ei kunnolla väsytä. vaikka heiluis tukka putkella koko päivän niin illalla ei kuitenkaan saa unta. ja jos saa, se on pelkkiä pätkiä, joista herää duracell-pupuna. pitää pinnistellä olemaan väsyny.

voi olla että sammuisin sohvalle tunniks tai pariks jos antaisin itteni hengähtää, mutta en tiiä onko se ihan fiksua, kun illalla ei sitten ehkä saakaan unta ja sama rumba sitten huomennakin...

unettomuus.

tarviiko muuta sanoa? en saa nukuttua, kiitos ilmeisesti manian. jos saankin nukuttua, se on sitä lääkepöhnäunta, joka ei  auta aivoja palautumaan ollenkaan. vajoan vaan syvemmälle ja syvemmälle harmaaseen verhoon.

tänä yönä heränny jo sellaset 4-6 kertaa. kello on nyt 4:13. tekis mieli nukkua vielä. otin yhen rauhottavan taas, mutta eihän tuo mitään auttanu. hirveästi väsyttää pystyssä ollessa, mutta makuulla ollessa haluaa vaan nousta ylös.

en kyllä edes tiiä mihin aikaan menin nukkumaan. joskus 8-9 kai. illalla siis. mnoh, jos tässä vielä jonkun aikaa tuumailis ja tunnustelis että nukunko vielä vai alanko taas tekemään jotain järkevää.

eilen muistaakseni kävi niin että nukuin tätä samaa pätkäunta, nousin ylös ja nukahdin sohvalle. en kyllä oo ihan varma oliko se eilen. tais olla toissapäivänä. no ihan sama.

myönnetään.

lääkkeet on keikauttanu mun mielialan taas manian puolelle. koko päivän oon yrittäny vakuutella itelleni että näin ei ole, mutta on se. päässä hokee jamaikalaisella aksentilla naisääni: "we have talked about it." ja "we all know." hokee se muutakin, mutta nuo on ne eniten kuuluvat.

koitan koko ajan keksiä itelleni tekemistä, ettei vaan tarviis pysähtyä. en tiiä miks, mutta ahdistaa ajatus paikallaan olemisesta, mitään tekemättömyydestä.

tänään tää kämppä on kokenut suuren mullistuksen, kun joka paikka on myllätty sekasin ja kaikki pienintäkin yksityiskohtaa myöten laitettu takasin, hieman eri paikkoihin ehkä, mutta järjestetty. kaikki on paikoillaan. kaikki on valmista. miksi se ahdistaa?

oon tänään jopa niputtanut johtoja, joita kulkee tietokoneeseen, akvaarioon yms. pienille sykkyröille teipin ja kumilenkkien avulla, ettei mikään vaan menis sekasin tai toistensa päälle. kaiken on oltava täydellistä. jopa muovikukkien terälehdet on oltava keskeltä korkeammat kun reunoilla, mikä on aiheuttanut monta tuskastunutta minuuttia ja monta eri ojennuskertaa.

häiritsevintä tässä kaikessa siisteydessä taitaa olla matot. tää kämppä on kai rakennettu jotenkin oudosti vinoon kun koko ajan tuntuu menevän matot vinoon. ne ei vaan seuraa huoneiden seinien linjoja. jos yheltä sivulta menee oikein, toiselta menee väärin. eikä sitä voi korjata.

niskaan alkaa jo sattua kaikki tää siivoaminen. ehkä voisin pyytää Joonalta niskahieronnan tänään. tää nimittäin tosissaan sattuu. ja se on paljon sanottu minulta joka en oikeastaan ikinä valita tai reagoi mitenkään kipuun.

ai niin, kelan asiat alko vihdoinkin rullaamaan, tänään tuli postissa päätökset eläkkeestä ja takuueläkkeestä ja liikamaksun perimisestä. enää asumistukihakemus odottaa ratkaisua. eihän tuo hirveästi tule varmaan olemaan, niin pieni vuokra enkä asu yksin mutta olis edes jotain. ilman asumistukea mulle jäis vaan 100€ kuussa käteen niin ei hyvä. sen verran menee kissoihin jo yksinään.

en kyllä tajua miten tää nyt yhtäkkiä on maanisuuteen menny... eihän sen pitäis olla mahdollista näillä rauhottavien määrällä... voisin toki syödä niitä enemmänkin, mutta alan jo tottua niihin niin päätin tehdä päinvastoin ja vähentää niitä... niin, siitähän se varmaan johtuukin! + siihen päälle vielä uudet psykoosilääkkeet jotka toimii myös masennukseen.

nousin sittenkin

en jaksanukkaan jäädä nukkumaan, vaan nousin ylös, siivosin eteisen ja laitoin pyykit kaappiin ja telineen piiloon, otin aamulääkkeet ja tein päivän ekan treenin.

seuraavaks jos jois aamukahvit tai jotain ja alkais siivoamaan kunnolla. olin ilmeisesti viime yönä tehny listan kaikesta mitä voisin tänään tehdä ja täytyy kyllä sanoa että vaikka tuo lappu aika täydeltä näyttää, ei ihan mahdoton ajatus. noi lääkkeet pistää silleen pään sekasin etten enää aamulla muista mitä illalla tein, niin oon ilmeisesti oppinu jättämään itelleni muistilappuja aamua varten :D

yöllä on satanu vähän lunta, näyttää kivalta. voisin ehkä käydä kävelylläkin tänää jos jaksan kaiken jälkeen vielä. mutta nyt taidan kokeilla uutta kasvonaamiota, eli kahvia ja satsumaa. keksin joka päivä uusia, tää on ihan hullua! :D mutta kivaa. :)

huoh

klo 6:58 ja oon taas hereillä... kolmas kerta tänä yönä kun herään. ei jaksais näitä pätkäuni-öitä yhtään enempää. kai tähän on vaan totuttava.

jaahas

kello on 2:24 ja heräsin just... miksen vois vaan nukkua edes yhtä kokonaista yötä... nojaa, kohta yritettävä uudestaan.

clean

oon tosi innostunu siivoamisesta ja liikkumisesta. teen niitä joka päivä, vaikka mikä olis, löydän koko ajan korjattavia tai väärällä paikallaan olevia tavaroita ja sitten järjestelen niitä onnessani. :) oon ollu pirteämpikin nyt kun alotin tuon uuden lääkkeen minkä nimeä en ikinä muista. ehkä musta voi sittenkin tulla ihan toimiva ihmisyksilö. :) rakastan tän kämpän siivoamista, unelmointia, sisustamista ja kaikkea sellasta. oon oppinu jopa tykkäämään tiskaamisesta. :D

eipä tässä kai muuta. :)

5:30

on aika jolloin heräsin. ihan liian aikasin, mutta ei voi mitään. nukuttaapahan ens yönä sit enemmän.

päivän ekat treenit tehty ja vatsalihakset huutaa hoosiannaa, pakaroista puhumattakaan.

kissat on pissiny kaikkialla, eli tänään ois siivottava kunnolla ja pestävä lattiat yms. ei vaan viiti ihan näin aikasin rymistelemään ja huudattamaan imuria. pyykkiäkin ois vielä viimenen korillinen ja yks tyyny pesemättä.

tein itelleni taas kasvonaamion, satsumalla. virkistää kivasti. :) kirvelee vähän, mutta sehän vaan meinaa että se toimii. :)

röökit ja cola näyttää uhkaavasti loppuvan, eikä oo varaa ostaa lisää... mitähän sitä tekis... noh, ehtii sitä miettiä vielä. ja mulla pitäis olla hätävaratupakkaa kaapissa jemmassa, joten ei ne kai ihan lopussa ole.

tylsyyksien tylsyys

olin eilen illalla ihan liian tehokas, kaikki kaapit ja laatikotkin on järjestetty symmetrisesti ja tasaisin välimatkoin omille paikoilleen, ja koko järjestelmä on niin täydellinen ja käyttötarkoituksellisesti niin korrekti, etten uskalla vaihtaa minkään tavaran paikkaa. ei mulla ole enää mitään tekemistä, kun ei voi edes siivota enää! okei ainahan voi imuroida tms, mutta ihan turhaa kun ei oo lattiallakaan oikeen mitään.

mitä mä keksin? tänään oon tiskannutkin jo pari- kolme kertaa. ihan tyhmää kun ei oo tekemistä. uloskaan ei kiinnosta lähteä, vaikka siellä paistaa aurinko. mitä sielläkin tekis? kävelis vaan ympyrää. ei oo kyllä mun päivä nyt ollenkaan. täykkäritkään i suostu latautumaan. tyhmää.

huomasin tuossa eilen lääkkeitäni tutkiskellen netin avulla, että mulla on nyt kaikista järkevimmät lääkkeet käytössä, mitä mulla on ikinä ollu. en vaan tajua miksei tuota oo mulle ennen määrätty, vaan on kokeiltu kaikkea turhaa siitä ympäriltä.

näistä lääkkeistä ei oo tullu minkäänlaisia sivuvaikutuksia, paitsi ekoina parina päivänä vähän väsytti. sen jälkeen ei yhtään mitään. mieliala on pysyny suht samassa eli hyvässä, pirteässä, eikä oikeastaan mikään oo menny vikaan.

viime aikoina musta on tullu tosi epäsosiaalinen. oon nyt ollu lähestulkoon linnoittautuneena kotiin jo muutaman viikon, lukuunottamatta reissua kinnulaan ja niitä paria päivää jolloin hoitelin asioita kylällä. en vaan halua nähdä ihmisiä enkä puhua kenenkään kanssa. oon kyllästyny niihin vähiinkin kavereihin joita mulla oli. mulle riittää kullan seura ne muutama tunti päivässä kun se on hereillä.

musta on varmaan tullu colariippuvainen. odotan koko ajan millon tuo siwa aukeaa että pääsen hakemaan päivän fixin. tai no, että kulta menee hakemaan. :D eilisestä oli puoli tuoppia jäljellä, joten join sen aamulääkkeiden kanssa. ai että kun teki hyvää! normipäivänä mulla menee 2-4 litraa light-colaa.

mun naama näyttää päivä päivältä paremmalta. tänään ei oo enää yhtään näppylää, vähän vaan punottaa muutamasta kohdasta, mutta muuten oon jo aika tyytyväinen tähän turpaani. enää muutama kerta samaa rutiinia kuorinnan ja satsuman kanssa niin luulisin olevani valmis. sen jälkeen aion edelleen käyttää niitä samalla tavalla, mutta vähän harvemmin.

ehkä mun ruokavaliokin liittyy noihin iho-ongelmiin. syön kauheasti rasvasta ja hiilaripitoista ruokaa, eli ei mikään ihme että tulee finnejä. myös se, etten käy heti hikoiltuani suihkussa, eli treenien tms jälkeen.

en jaksais odottaa sitä kaunista minää jonka tiedän olevan jossain tän ruman ulkokuoren alla. haluan vihdoinkin pystyä olemaan ilman meikkiä ihmisten edessä häpeämättä itteäni. :)

hm jännä

otin iltalääkkeet ja silti siivosin koko kämpän taas uudelleen. en tajua mikä mua vaivaa kun pitää koko ajan siivota. noh, tuleepahan puhdasta. huomenna ehkä järjestän loput kaapit lopulliseen järjestykseen ja heitän turhat menemään.

meinas iskeä paniikki kun oli rööki ja cola lopussa, mutta onneks kulta pelasti tilanteen. :) nyt ehkä suihkuun, lisää rauhottavia ja nukkumaan niin jaksaa huomenna taas tehä ehkä jotain. :)

p.s. harmi kun nää mun virtapiikit tulee aina iltaisin. koko päivän aina mietin tekeväni jotain, mutta saan aikaseks vasta illalla. ehkä huomenna olis parempi päivä sen suhteen. :)

tylsää

enpä olis uskonu että mulla voi olla näin tylsää. oon siivonnu koko päivän enkä vieläkään malttais pysyä paikallani, mutta ei oo hirveesti enää tekemistä. tein äsken jopa kasvohoidon taas kun ei ollu muutakaan tekemistä. nyt oon taas ihan tylsistyny. telkkarista ei edelleenkään tuu mitään ja kulta vaan nukkuu kissojen kanssa, niin ei niistäkään oo paljon seuraa.

tässä alkaa jo vakavasti harkitsemaan nukkumista kun ei oo tekemistä. en viiti sinne lenkillekkään lähteä yksin, varsinkaan nyt kun siellä vielä sataakin.

viuh

noin, nyt ois kämppä siivottu miljoonannen kerran ja on syöty ja tiskattu, mitähän sitten keksis... vähän ehdin jo treenaillakin kun on vaan niin tylsää kun ei oo tekemistä.

tänään join pitkästä aikaa kahvia. en edes muistanu miltä se maistuu, mutta hyvää oli, joten join 3 kuppia. :D ei mikään ihme siis että virtaa tuntuu riittävän vähän liiankin paljon.

harmi kun ei voi kattoa täykkäreitäkään kun ois viimenen tuottari näkemättä, ja mulla on se vaan jollain patalushka-kielellä dubattuna, ni ei hirveesti kiinnosta kattoa. :P telkkaristakaan ei tuu mitään. on tää vaan hankalaa taas.

vau.

mun naama näyttää aivan upealta eilisen kuorinnan ja c-vitamiini hinkkauksen jäljiltä. :o aion todellakin jatkaa tällä linjalla, mulla ei oo ikinä ollu näin puhdasta ihoa ja näin vähän näppylöitä ja mustapäitä. ja tuonkin hoidon keksin yhtäkkiä ihan omasta päästäni kun huomasin keittiössä melkein vanhentuneita satsumoita :D vähän mahtavaa! :D

tänään tiedossa siivoilua ja lisää kauneudehoitoa. teen varmaan taas kuorintanaamion jossain vaiheessa ja toistan eilisen mahtavan älynväläyksen :D

last one today

päivä olis aikalailla pulkassa, eli ei muuta kun aamun lääkkeet valmiiks ja nukkumaan. olin vähän hölmö ja otin unilääkkeet ennen suihkuun menoa niin tuli siinä sitten hoiperrellessa siivottua oko kylppäri. :D huomenna voisin ehkä lähteä jopa kävelylle, ellei ulkona oo ikan lonkantappokeli. ois kiva olla ulkoilmassakin pitkästä aikaa ja unohtaa tää kotona mölläily hetkeks. ajattelin myös siivota huomenna lisää ja pestä pyykkiä. :) olis niin paljon ideoita mitä vois tehä, mutta toi toteutus vähän tökkii. ehkä huomenna ois parempi päivä, saatan jopa aloittaa päiväni kahvikupposella pitkästä aikaa. :)

tänään tuli syötyä aika paljon, joten huomenna syön enemmän niitä nälänpoistajia ja keksin tekemistä kun tulee tylsyys syöpöttelyolo. :)

beauty things...

nyt on iskeny vähän sellanen ulkonäkö-villitys itelle, haluaisin hoitaa ensimmäisenä ihoni kuntoon, koska mulla on koko ajan finnejä ja mustapäitä enkä oikeen oo päässy niistä eroon. voisin alkaa pesemään naamaani vähän useammin, jos se auttais asiaa. sit pitäis jaksaa ajella kaikki karvatkin säännöllisesti, kun mua ällöttää esim. säärikarvat, hyi! naisten ei kuulu olla karvasia. sit pitäis vielä pudottaa vähän painoa, kunhan tässä nyt ehtii. siihen menee tosi tosi kauan mutta ei voi mitään. ehkä vielä joku päivä oon tyytyväinen ulkonäkööni, mutta nyt en.