tulipa tässä vaan mieleen että oon tosi kateellinen ihmisille, jotka on ns. aktiivisia, eli jotka käy päivittäin ulkona lenkillä tai muuten vaan, on ilosia, pirteitä ja avoimia... haluaisin olla itekkin sellanen, mutta en tiiä onnistuisko se. pitäis vaan koittaa jaksaa, vähän kerrallaan, pikkuhiljaa lisätä liikkumista ja ulkoilua, opetella taas hymyilemään ja ottamaan rennosti ilman paineita tai murheita.
ja pointtihan tässä oli nyt se että haluan liikkua enemmän. :)
btw, oon hymyilly tänään paljon. :) ollut ehkä hetkittäin onnellinen taas pitkästä aikaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti