se tais sitten olla siinä...

to be continued...

bittersweet

tänään kävin siis siellä terapiassa, kateltiin kuvia ja juteltiin. se varas mulle ajan lääkärillekkin jo ens viikoks! en oo varmaan ikinä saanu lääkärin aikaa näin nopeesti! O___o" ajattelin siis fiksailla vähän lääkitystäni siellä lääkärillä sitten kun sinne asti pääsen. se on siis ens viikon perjantaina.

mutta siis niin, ens viikolla tiistaina taas terapia, ja sen jälkeen oonkin sitten ties kuinka kauan ilman minkäänlaista hoitokontaktia, että en nyt sitten tiiä miten selviän ilman mutta yritetään. ens kerralla se keksii mulle jonkun aiheen mistä sitten maalaan tai piirrän jotain... varmaan jotain mun tunteisiin tai menneisyyteen liittyvää. en jaksais odottaa.

artsy

oon nyt muutamana iltana innostunu piirtämään taas pitkästä aikaa. tänäänkin tein valmiiks eilen illalla alottamani maisemakuvan. siitä tuli niin hieno että meinasin alkaa puolivälissä itkemään. :D en oo ennen tehny niin hienoa puuta. :)

tänään oon saanu muutenkin tosi paljon aikaan, heti kun kulta heräs, aloin siivoamaan. pesin pyykkiä, vietiin turhia tavaroita ulkovarastoon, tiskasin ja imuroinkin vielä! sit tein vähän ruokaa. salaattia ja kanafileitä, nam. :)

oon kattonu myös aika paljon Taran Monta Elämää, ihan huippu sarja! latasin kaikki tuotantokaudet, tai noh, kolme. ja se kolmas on vielä kesken kun tuo yks menettää hermonsa aina kun lataan jotain. :P kohta on jo toinen katottu, joten olis jo aika ladata loppuun se kolmaskin. jos sitten huomenna. :)

tiistaina on taideterapia, johon en oo päässy menemään, kun ensin terapeutti peru ja sit minä peruin. jospa tällä kertaa onnistuis.

oon nyt ollu muuten jo muutaman päivän ilman lääkkeitä, vaikka nukkumaan mennessä on tullu taas aika outoja oloja. oon saanu jopa nukuttua ilman niitä. tyhmää kun silti väsyttää päivälläkin, vaikka lääkkeet ei enää väsytä. herään aina ihan uuvuksissa, mutta sillon kun menen nukkumaan, en oo oikeastaan ollenkaan väsyny. en tajua... mutta noh, toivottavasti pystyn tänäänkin nukkumaan ilman pillereitä. :)

juhannus-survival

niin elikkä juhannuksesta selvitty kunnialla ja selvinpäin. olin vanhempien luona kissojen kanssa ja oli ihan kivaa, vaikka koko ajan pitikin panikoida ettei kissat pääse ulos. :D ja pääsihän ne muutaman kerran, karkasivat perkele :D

mökillä oli taas hirveästi ihmisiä... kolme sisarusta puolisoineen ja lapsineen, sit oli mun serkun perhe kanssa... oli jokseenkin ulkopuolinen olo taas vaihteeks, joten käytin suurimman osan ajastani yksin harhaillen ympäri metsiä ja pihoja. mutta oli se silti ihan jees. :)

nyt tekis mieli lähinnä juoda ittensä tyhmäks. tai vaihtoehtoisesti ottaa pari unilääkettä ja mennä nukkumaan... mua nimittäin vituttaa taas vaihteeks, se kyllä johtuu ihan eri asioista mutta jooh, ei siitä sen enempää.

I am my own and that's something to me

en voi sille mitään etten halua olla tällanen kun olen nyt... tuntuu että oon laiska, läski, tylsä, liian vaikea, turha. en halua enää tuntea näin. en vaan tiedä miten voisin sen muuttaa. vaikka kuinka haluaisin, en pääse mitenkään tässä eteenpäin. mutta en silti halua luovuttaa. kyllä mä sen vielä keksin, joku päivä.

active..?

tulipa tässä vaan mieleen että oon tosi kateellinen ihmisille, jotka on ns. aktiivisia, eli jotka käy päivittäin ulkona lenkillä tai muuten vaan, on ilosia, pirteitä ja avoimia... haluaisin olla itekkin sellanen, mutta en tiiä onnistuisko se. pitäis vaan koittaa jaksaa, vähän kerrallaan, pikkuhiljaa lisätä liikkumista ja ulkoilua, opetella taas hymyilemään ja ottamaan rennosti ilman paineita tai murheita.

ja pointtihan tässä oli nyt se että haluan liikkua enemmän. :)

btw, oon hymyilly tänään paljon. :) ollut ehkä hetkittäin onnellinen taas pitkästä aikaa :)

foggy safe haven

olin siis porukoilla yhen yön... oli ihan kiva olla välillä pois kotoa, mutta siellä alko vaan ahdistaa, joten vajosin omaan robottimaiseen olotilaani, eli tein asioita automaattisesti ja unohdin kaiken heti... sitä on niin hankala selittää.

joka tapauksessa nyt oon taas kotona ja jonkin verran parempi olo. vaikka väsyttääkin ihan hirveesti eikä asiat vieläkään pysy mun päässä, mutta ei ainakaan ahdista enää niin paljon.

sain tänään tiskattua melkein kaikki astiat. vielä ois huomiselle jonkin verran jäljellä ja pyykkiäkin pitäis pestä. eipähän ainakaan tekeminen lopu kesken. kun vaan innostuis tekemään jotain.

nyt väsyttää niin paljon etten jaksa edes mennä nukkumaan, inhottava olo. jospa huomisesta tulis vähän parempi päivä. :)

back home

eilinen meni ihan hyvin, vaikka oli taas talo täynnä ihmisiä. jaksoin jopa jutustella jonkin verran eikä tarvinnu mennä makkariin piiloon. käytiin alkuillasta uimassakin, siellä oli ihan superkivaa. vois alkaa käydä useamminkin. :)

tänään ois mentävä porukoilla käymään, kun pitää viedä ens viikolla terapiaan valokuvia itestäni ja muutenkin jotain mulle tärkeitä kuvia. toisaalta en jaksais odottaa että pääsen sinne, näkemään 5:nnen kissani, Hikarin, mutta sitten taas toisaalta ei kiinnostais yhtään mennä sinne, kun ei siellä ole kavereita tai mitään muutakaan. paitsi ihana puutarha. harmi kun ei ole kameraa nyt, olisin voinu ottaa sieltä tänäkin kesänä kuvia.

takapiha viime kesänä, pieneltä osaa. on siellä paljon muutakin :)

happy day

tänään on ollu hyvä päivä. kävin ystävän Jonin kanssa tässä läheisellä uimarannalla pyörähtämässä, illemmalla ehkä uskalletaan jo uimaan porukalla, kun en uskalla julkisesti itse uida kun noita arpia on sen yli pari sataa... jalat näyttää lähinnä tiikeriltä, samoin vasen käsi.

muutenkin on ollu tosi rento päivä, mitä nyt aamulla oli vähän pahalla päällä, mutta kyllä se mieliala siitä on lähteny nousuun, jopa ilman lääkkeitä!

tänään oon tehny vaikka mitä, käyny kaupassa, tehny itelleni datispaikan keittiön pöydälle, pessy pyykkiä, ruokkinu elukat ja vaikka mitä... ehkä osa tästä pahasta olosta johtuu vaan tekemisen puutteesta. tai ainakin se helpottaa ainakin kun saa tarpeeks tekemistä, jota viitsii tehdä ja muutenkin... ettei vaan jää siihen sohvalle makaamaan koko päiväks joka päivä.

tänään mielialaan on auttanu myös hyvä musiikki... aamu alkoi raskaalla musiikilla ja tällä hetkellä soi Lady Gaga. jostain syystä tää saa mut aina hyvälle tuulelle tää Gaga.

harjasin jopa hiukseni ekaa kertaa pariin viikkoon ja meikkasin kanssa! suihkussa en jaksanu käydä kuitenkaan, en tajua mitä niin ylitsepääsemättömän vaikeeta siinä on kun ei jaksa suihkussa joka aamu käydä. tai siis, yleensä käyn kyllä, mutta kun on paha olo niin suihkussa käyminen ja ulkonäöstä huolehtiminen jää ensimmäisenä pois. ehkä siihen menee vaan liikaa energiaa...

mutta tänään kiva päivä jatkuu selvin päin. :)

koska kissat. :)

Iivari on pentu. se nukkuu mun sylissä nytkin, riehuttuaan ensin Pygen kanssa ja yksinään. se kiipeili pöydillä ja verhoissa :D on se vaan niin sulonen... se saa mut aina hymyilemään kun katon sitä. :)

kissat on pitäny mut pystyssä huonoimmissakin olotiloissa, niiden takia oon jaksanu sinnitellä itsemurhan kaipuustani... koska oon pelänny niiden puolesta, että mitä niille tapahtuu jos tapan itteni? kuka niitä hoitaa? noh, nyt ei olis siitä huolta, kun on tuo oma kultakin, mutta en mä enää halua kuolla. oon päässy jo sen vaiheen yli, onneks. :)

nyt pitäis vaan keksiä miten voisin parantua... psykoterapiaan pitäis päästä, mutta siihen pääsyyn kestää monta kuukautta, koska mun psykiatri ja terapeutti oli sitä mieltä, etten jaksais sitä vielä. voi olla etten jaksaiskaan, mutta onhan ne vanhat asiat jotenkin saatava selvitettyä.

taideterapia alkaa tiistaina. me alotetaan valokuvaterapialla. sen nimi oli joku maailman ihanin tyttö tai joku sellanen. ekalla kerralla tutkitaan kuvia minusta jossain tärkeissä elämänvaiheissa, tai muuten vaan mulle tärkeitä valokuvia. sitten ehkä jos ehditään niin mennään ottamaan musta lisää valokuvia. yritetään vähän vahvistaa mun itsetuntoa hyvillä kuvilla itestäni, koitetaan saada mut itteni tajuamaan että mä en ole täys paska. :D en jaksais odottaa... outoa sanoa näin terapiasta :D

"I want to reconcile the violence in your heart
I want to recognize your beauty is not just a mask, 
I want to exorcise the demons from your past, 
I want to satisfy the undisclosed desires in your heart"

Lopun alku

eli siis tämä on minun tarinani parantumisesta, en nyt ala tähän mitään diagnooseja latelemaan, koska niitä riittää vaikka muille jakaa. MUTTA minulla on siis ongelmia pääni kasassa pitämisen suhteen, ja nyt olen päättänyt niistä selvitä ja vanhat asiat selvittää pois päiväjärjestyksestä niin sanotusti.

käyn siis taideterapiassa, keskusteluterapia on tauolla kesän ajan, mutta sitä paikkaa tarvittaessa Tehostetun Kotihoidon työryhmä.

olen ollut kaksi kertaa osastohoidossa, avolla ja suljetulla, enkä halua sinne enää, vaikka tässä vaiheessa sinne ehkä kuuluisinkin.

ongelmien alkamisen lasken siihen aikaan, kun aloin viiltelemään, eli 5. luokalla. siitä on nyt noin 9 vuotta, jos oikein muistelen.

lääkkeet tällä hetkellä ovat oxamin ja tenox, ahdistukseen ja unilääkkeeksi.

päätin alkaa kirjottamaan vähän pirteämpää blogia välillä, blogia, joka kertoo halustani parantua ja olla joskus vielä normaali, toimiva ihminen. en jaksa enää tätä samaa ongelmien ja valheellisen onnellisuuden rinkiä, olen päättänyt kaikista vaikeuksista huolimatta päästä siitä eroon ja näyttää oikeat tunteeni itselleni ja maailmalle.

koska salaamalla tunteet vain satuttaa itseään.