joopajoo, en muista ollenkaan taas mitä eilen tuli kirjotettua, koska se en ollu "minä"... se oli se toinen minä. tällä hetkellä niistä (terapeutin mukaan) kuudesta persoonasta kaks on aikalailla joka päivä läsnä. toinen on tämä tässä nyt, eli mitä mä sanon Päivä-minäksi. se on stressaantunut, väsynyt ja pyörällä päästään eikä osaa päättää mitään. Ilta-minä muistaa jonkin verran Päivä-minän tekemisistä, mutta se ei toimi toisinpäin. Ilta-minä on rauhallinen, päättäväinen ja järkevä. eilen olin laittanu itelleni muistiin kalenteriin että pitäis soittaa MTT:lle... voi vaan arvata miten siinä kävi... en soittanu. koska Päivä-minä ja Ilta-minä on eri henkilöitä, ja Päivä-minä on aika jääräpää siinä suhteessa että se ei halua osastolle. Ilta-minä taas on sitä mieltä että sinne pitäis mennä.
...ja sitten niiden keskellä on Minä-minä. joka muuten tuli pitkästä aikaa just nyt moikkaamaan. ja luultavasti lähtee myös pian, koska sillä ei kestä pää. Minä-minä tietää mitä kumpikin noista edellä mainituista on tehny ja mitä ne aikoo tehdä. mutta se näkee harhoja ja pelkää niitä, joten se ei viivy koskaan kauaa. mikä taas on ihan perseestä, koska ois kiva olla joskus edes yks päivä oma itteni.
noh, ei voi mitään. ja nyt unohdin ihan täysin mitä mun piti kirjottaa. perkele. no kai se jossain vaiheessa tulee mieleen. Päivä-minä tuli takasin, eikä se muista Minä-minän ajatuksia. osaa olla hankalaa. tulin tänään siihen tulokseen että mun elämä on 5 kertaa hankalampaa kun normi-ihmisillä, vaikka olisin vaan paikallani tekemättä mitään. :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti