Long time no ocean

Hehheh mikä läppä... -.-" No joo.

En edes tiedä mitä kaikkea tässä välillä on tapahtunu, mutta yritän jotenkin tiivistää... Olin kuukauden osastolla ja yritin raittiutta... ei onnistunu. Pilveä polttelin joka viikonloppu osastolla ollessakin, ja aloin juomaan melkein heti kun sieltä pääsin. Pistivät antabusta ja rauhottavia sen verran että olisin halutessani voinu olla ihan muissa maailmoissa siellä osastolla. Sieltä kun pääsin niin jatkettiin kaikkia muita paitsi sitä antabusta ja pameja... Siis tää on niin sekava sepustus ettei mitään järkeä mutta yrittäkää kestää.

Mitähän vielä... Harhat on aikalailla lähteny veke mutta pää on ihan jumissa ja päivät vaan valuu ohi. olin ehkä pari viikkoa tosi pirteä ja eloisa mutta sitten nostettiin taas lääkitystä ja tää meni taas tähän samaan vanhaan paskaan. Harkitsen vanhojen tapojen uudelleenopettelua, eli juomista 24/7.

Tuskin kuitenkaan alan taas juomaan... Tai no kukas sen tietää, saatan alkaakkin. Tänään tehdyt päätökset ei oo enää huomenna aivoissa niin ihan kiva. Totaalisen juureton olo, etten sanois. Irrallinen. Mihinkään ei oo sidoksia kun mitään ei voi etukäteen sopia koska mitään ei muista ja kun ei sovi niin ei tarvii muistaa joten oon muistamaton ja irrallaan elämästä. Olen vaan. Saattaa kuullostaa mukavalta, kun mitään ei tarvii tehdä, mutta ei se kyllä sitä ole. Hullukshan tässä tulee. Ai nii, oon jo. Heh, heh...

no money, no food

mulla on nälkä. ihan hirveä nälkä. kaapeissa on pelkkää paskaa ruokaa eli huimasti ranuja ja makaroonia. ja rahaa sen 3 euroa. noh, kai tässä jotain keksii. jos jaksaa. maanantaina vois soittaa sossuun. :D

faceless faces

jos nyt tuommosella kuvalla paiskais tähän alkuun...

tänään oli ihan hyvä päivä, aina siihen asti kunnes.... en muista enää. yhtäkkiä tuli taas vähän paranoidi olo. sit jengiä ramppas täällä kans taas aika paljon koko sen ajan kun oon täällä ollu.

selittämisestä tai ylipäätään puhumisesta ei oo tullu tänään yhtään mitään, eikä kyllä nukkumisestakaan. meen vaan joka päivä enemmän ja enemmän sekasin. eilisen tapahtumat tuntuu siltä kun niistä olis viikko tai jotain... aamusin löydän puukkoja ympäri kämppää ja yks aamu oli vielä miekkakin sängyn alla...

yöllä tuntuu että joku seisoo ihan vieressä ja tulee aina mielikuva miten se joku käy päälle ja sit hätkähdän hereille ja sängystä ylös, kierrän koko kämpän läpi kumarassa, useimmiten puukko tms kädessä ja etsin sitä joka seisoo mun sängyn vieressä vaikka eihän täällä ketään saatana ole!

sitten kun sattuu olemaan sen verran selvänä että tajuaa ettei se ole todellista niin tuntuu samalla ihan idiootilta ja samalla pelottaa, koska kohta se mun viimenenkin järjen hiven juoksee karkuun ja lujaa... noh, sit sitä mennäänkin taas vaihteeks osastolle...

mutta sillon kun en ole sekasin, on hyvä olla. tai no sillonhan mä olen just sekasin... mutta eri tavalla. sellasessa omassa onnellisessa tietämättömyyden kuplassani jota ei pysty rikkomaan väkisin, se vaan hälvenee välillä pikkuhiljaa. sit kun se häviää kokonaan, alkaa ahdistaa ja sekoan sillä pahalla tavalla.

että näin. nii joo ja harhat on takasin ja ne on erilaisia, nyt mun pään sisälle pyrkii joku ja se pääsee sinne jos en pidä pipoa päässä, joten en edes muista millon mulla ei olis ollu pipoa päässä... varmaan sillon kun pitkästä aikaa silvoin taas jalkani tässä jokunen päivä takaperin... en muista siitä mitään.

mut joo, ei muuta. nyt yritän saada ehkä vähän unta.

tatuointia

tänään sain vihdoinkin lisää täytettä vasempaan käteeni, tällä kertaa kaasunaamaripäinen buddha, ja tuli aivan saaaaaatanan hieno! maksuks kävi taas kerran jotain mun vanhaa, eli mun kotiteatteri. mikäs siinä ku ite en sitä juurikaan tarvii niin se oli ihan hyvä kauppa kummankin mielestä. :)

ja nyt on taas hetkeks hyvä mieli.

i need to be alone

mä haluan vaan kaikki taas ulos täältä, nyt.. ahdistaa, sain jo mitä halusinkin, nyt ihmiset vois vaan jättää mut rauhaan


näen kuinka mun kädet mätänee... ne pääs mun pään sisälle taas, taas tää alkaa...

se tunne kun olet pilvessä ja äiti soittaa...

väsynyt

unettomuus on ehkä hirveintä... heräsin yöllä ensin 3 aikaan ja nyt puoli 7. ihmiset lähtee töihin ja mitä minä teen? poltan tupakkaa ja harkitsen kämppäni siivoamista ihmisten jäljiltä... tosin on tuossa minunkin sotkuja mutta...

en vaan jaksais nyt yhtään. mitään.

rahatkin lopussa enkä tiiä yhtään mitä teen. kai se ois jotain keksittävä. porukoillakin pitäis käydä hakemassa puhtaita vaatteita... mä en vaan jaksa edes ajatella.

viimeset 3 viikkoa oon ollu kännissä ja pilvessä, nyt haluan vaan nukkua. toisaalta haluaisin jatkaa samalla linjalla, koska sillon ei tarvii edes ajatella mitään...